Historia

Kangasala on aina ollut pelimannipitäjä. Pelimannimusiikki on alun perin saanut aikoinaan alkunsa tanssisoitosta, kun tanssimaan oli pakko päästä. Useimpien talojen seinillä roikkui mandoliini, viulu tai haitari. Piirileikit säestettiin usein pelkällä laulupelillä. Tanssisoiton hoiti yleensä yksi tai kaksi soittajaa, mutta Lahtisen veljeksillä oli Kangasalan Raudanmaalla neljänkin pelimannin ryhmä. Yksittäisten aiempien soittajien lisäksi varsinainen pelimanniyhtyeinnostus sai alkunsa Konsta Jylhän ja kaustislaisten innoittamana 1970-luvun alussa. Oikeassa yhtyeessä piti olla harmooni, basso ja viuluja. Hämeen alueella mukaan kelpuutettiin usein myös haitarit ja klarinetit.

24.03.1972 kirjoitettiin Kangasalan Sanomissa​:

“Kangasalan pelimannit koolle Pirttiin 28.3.

Ensi tiistaiksi Balladipäivän järjestäjät kutsuvat kaikkia kangasalalaisia soittajia, jotka ovat soitelleet, soittavat tai haluavat soitella pelimannimusiikkia, Pirtille kello 19. Tilaisuuteen saapuu neuvottelua vetämään itsekin pelimannina esiintynyt ja monilla kansanmusiikkikursseilla ohjaajana toiminut fil.yo. Antti Koiranen Tampereen Yliopiston kansanperinteen laitokselta. Luonnollisesti jokainen ottaa soittopelinsä mukaan, jos vaikka hyvinkin saataisiin syntymään oma pelimanniyhtye Kangasalle. Jos yhtye syntyy, sen nimeksi ehdotetaan Kangasalan Balladipelimannit.”

Vuonna 1972 halukkaat paikkakuntalaiset pelimannimusiikista kiinnostuneet kokoontuivat yhteen, ja ryhmä sai nimekseen Kangasalan Balladipelimannit. Ensimmäisissä harjoituksissa oli paikalla Pentti Toivonen, Kalevi Raitia, Eero, Ulla ja Leenamaija Raukola, ryhmän ikähaarukka oli kymmenestä seitsemäänkymmeneen vuoteen. Aluksi yhtyettä johti Ulla Raukola, hänen jälkeensä Eero Raukola, ja Leenamaija Raukola jatkoi Eeron jälkeen. Keikkoja oli paljon ympäri Pirkanmaata ja Suomea. Jossain mainostettiin: “Maankuulut Balladipelimannit esiintyvät…” 

“Kangasalle on syntynyt balladipelimanniyhtye.. Viime vuonna vietetyistä Kangasalan balladipäivistä innostuivat myös paikkakunnalla aiemmin yksittäin kansanmusiikkia soittaneet henkilöt ja näin on Kangasalan balladipelimannit tosiasia. Pelimannien toisella harjoituskerralla olivat mukana Pauli Virtanen, Pentti Toivonen, Toivo Marjamäki  (70 v.), Esa Kukko, Hannu Salminen, Kalevi Raitia (11v.), Toivo Mäki, Leena-Maija Raukola, Eero Raukola ja Ulla Raukola (yhtyeen johtaja). Mukaan luonnollisesti mahtuu vielä muitakin pelimanneja. Yhtyeen esittely suurelle yleisölle tapahtuu “Konsta Jylhän konsertissa” Kangasalan yhteiskoululla.” (Kangasalan Sanomat keväällä 1972)

Ohjelmistoa pelimanneille kerättiin Suomen Nuorison liiton kursseilta ja Eero Raukolan muistista. Omaa perinnettä alettiin käyttää entistä enemmän, yhtyeen jäsenet Toivo Mäki ja Toivo Marjamäki (vanh.) toivat runsaasti omaa ohjelmistoaan. Toivo Mäki myös sävelsi uusia kappaleita. Vuodesta 1977 lähtien Eero ja Leenamaija Raukola kävivät haastattelemassa myös muita tietämiään kangasalalaisia soittajia. Eero haastatteli pelimanneja ja Leenamaija kirjoitti nuotit ja tarinat paperille.

Pelimannitoiminnan alettua Kangasalla yhteistyö Kangasalan Kansantanssijoiden kanssa oli varsinkin ennen vuosituhannen vaihdetta aktiivista, ja pelimannit ja tanssijat yhdessä osallistuivat Kaustisella ohjelmakilpailuihin, joista tuli yksi voittokin vuonna 1977. Toiminnan lujittamiseksi ja kehittämiseksi perustettiin vuonna 1978 yhdessä Kangasalan kansantanssi ja -musiikkiyhdistys ry. 

Kangasalan Pikkupelimannit perustettiin lasten omaksi ryhmäksi 1979 Kangasala-Opiston rehtorin Veikko Matinollin aloitteesta. Ohjaajaksi ryhtyi 19-vuotias musiikinopiskelija Leenamaija Raukola, joka opiskeli ensimmäistä vuottaan Sibelius-Akatemian yleisellä osastolla pääaineenaan alttoviulu. Pikkupelimannien ensiesiintymisessä oli 12 mukana soittajaa, joista kaksi oli edelleen mukana Balladipelimanneissa vuonna 2022. Pikkupelimannit jakaantuivat pian perustamisensa jälkeen pienryhmiin, ja vuonna 1982 oli ryhmiä jo viisi: Kirkonkylässä kolme, Suoramalla ja Kautialassa yksi. Vuonna 1983 sai päivänvalonsa ensimmäinen kansanmusiikkiäänite, Kangasalan Balladipelimannien "Hiäneetä ja hyvvää – kansanmusiikkia Kangasalta" -kasetti.

80-luvulla käynnistyi myös edelleen aktiivinen leiritoiminta. Ikaalissa Sata-Häme Soi -juhlien yhteyteen järjestetyllä viululeirillä lähes kaikki oppilaat olivat juuri Kangasalan Pikkupelimanneja. Vuonna 1985 mukana oli 11 leiriläistä ja opettajana Leenamaija Raukola. Kesäkuussa 1986 Suomen Kansanmusiikkiliitto järjesti ensimmäisen leirin Vahderpäässä, ja leirillä oli lähes 50 Pikkupelimannia. Tästä leiristä sai alkunsa Suomen Kansanmusiikkiliiton jokavuotiset valtakunnalliset Kamu-leirit, joita järjestetään edelleen. 2.–4.6.1987  järjestettiin ensimmäinen oma Nappulaleiri-nimellä kulkenut leiri Saarikylien koululla. Oppilaita oli 14 ja opettajana Leenamaija Raukola ja huoltajana Mari Järvenpää. 

Pikkupelimannien Iipulit-ryhmä valloitti sekä Suomea että maailmaa osallistuen ahkerasti erilaisiin valtakunnallisiin tapahtumiin ja kilpailuihin sekä tehden esiintymismatkoja 80-luvulla. Nuorison taidetapahtumaan Pikkupelimannit osallistuivat ensimmäisen kerran vuonna 1981, ja vuonna 1984 mukana oltiin kolmen ryhmän voimin. Iipulit-ryhmä pääsi Lahteen valtakunnan tasolle asti kotiintuomisinaan kunniakirja ja stipendi. Iipulit tekivät kansantanssijoiden kanssa esiintymismatkan Jugoslaviaan Belgradiin. Ryhmä osallistui myös pelimanniyhtyeiden SM-kilpailuihin vuonna 1985 voittaen mestaruuden. Tuomaristolta tuli kiitosta erityisesti laulutaidosta ja aidosta soittotyylistä. Samana vuonna Iipulit ja Balladipelimannit osallistuivat Ystäväkuntapäiville Tanskan Hermingissä, ja vuonna 1987 Ahvenanmaalla. 

1988 Nuorison taidetapahtumaan osallistuivat Leuhu-Leevi ja Lettuset -yhtyeet. Kumpikin pääsi valtakunnan tasolle Imatralle ja sai kunniakirjat. Sirkku Suominen Leuhu-Leevistä sai kansanmusiikin soolosarjassa mitalin. Vuonna 1990 pidettiin Laste folklooripäevad Jogeva, Lasten kansantanssi- ja kansanmusiikki juhlat Jogevassa Virossa, jossa Leuhu-Leevi edusti Suomea. Yhtye julkaisi samana vuonna ensimmäisen oman äänitteensä. Vuonna 1992 yhtye osallistui Mäntsälän SM-kilpailuihin ja Iipuleiden tapaan voitti oman sarjansa. Voittokappaleina olivat Voitto Leinon Saksanpolkka, Kataja on matala ja Laskiaisahteen polska. 

Sittemmin yhteistyö kansantanssijoiden kanssa alkoi vähentyä ja yhdistyksestä itsenäistyttiin Kangasalan Pelimannit ry. -yhdistykseksi vuonna 27.3.1992 pidetyssä perustamiskokouksessa Kirkonkylän koululla. Itsenäistymisen myötä yhdistys pystyi keskittymään enemmän juuri pelimannien asioihin ja kansanmusiikin edistämiseen erityisesti Kangasalla. Leuhu-Leevi oli vuonna 1993 yksi Kaustisen festivaalien juhlayhtyeistä, ja vuonna 1994 yhtye konsertoi Virossa kahteen eri otteeseen.

Vuosina 1994–1995 järjestettiin oman, uudistuneen yhdistyksen päiväleirit Kirkonkylän koululla, ja vuodesta 1996 alkaen on järjestetty vuosittain säännöllisempi Pelimannileiri ensin Lihasulan, sitten Ruutanan ja nykyisin Liuksialan koululla. Leirin opettajakunta on aina muodostunut Leenamaija Raukolan lisäksi niin sanotuista omista opettajista, eli vanhemmista pikkupelimanneista, joista useat ovat jatkaneet kouluttautumistaan kansanmusiikin ja musiikkikasvatuksen ammattilaisiksi saakka. 1990-luvun loppu oli jälleen julkaisuiden aikaa, kun Balladipelimannit julkaisivat äänitteen "Kaarina ja Napoleon" vuonna 1997 ja Pikkupelimannit äänitteen "Jaskuta silivili pom pom pom" vuonna 1999.

Vuosituhannen vaihteessa pelimannit keikkailivat edelleen ahkerasti erilaisissa tapahtumissa erityisesti Kangasalla, vaikka kilpailuinto laantui. Leenamaija ja isänsä Eero Raukola valittiin vuoden kangasalalaisiksi vuonna 2002. Ruutanan koululla vietettiin toistaiseksi viimeistä Pelimannileiriä vuonna 2005 ennen siirtymistä Liuksialan koululla. Kaustinen Folk Music Festival palkitsi Leenamaija Raukolan samana vuonna plaketilla. Kangasalan Kansantanssijat järjestivät nelipäiväisen "Komeesti kylän kohdalla" -tapahtuman vuonna 2006, jossa myös pelimannit esiintyivät päivittäin. 

Nuori kulttuuri -tapahtumana jatkanut, entinen Nuorison taidetapahtuma, järjestettiin jälleen vuonna 2007, jolloin Pirkanmaan aluetapahtumaan osallistuivat Tähtipelimannit ja Viuliset yhtenä ryhmänä sekä Pikku Koirat omanaan. Kumpikin ryhmä sai hyvät arvostelut. Pikku Koirat matkasivat valtakunnalliseen tapahtumaan Turkuun. Vuosittaiset Pelimannileirit Liuksialan koululla keräsivät parhaimmillaan 60 leiriläistä. Vuonna 2008 Pikkupelimannit juhlivat 30-vuotista taivaltaan Pitkäjärven koululla järjestetyssä konsertissa. 

Historiikki täydentyy.